maanantai 7. marraskuuta 2016

Joskus unelmat vaan toteutuvat

Enpä ole vielä ehtinyt julkaista syyslomalla pikkuisista otettuja kuvia, joten nyt on niiden vuoro. Silloin täällä ei ollut vielä lunta, joten taisimme Katjan kanssa ottaa viimeiset ruskan sävyttämät syyskuvat tänä vuonna. Nyt myös Helsinkiin on satanut lunta, vaikka en olisikaan millään uskonut, että talvi tulisi ihan vielä.





Syyslomalla tuli vietettyä paljon aikaa pikkuisten kanssa. Se taisikin olla viimeinen viikko, jolloin minulla oli kunnolla aikaa näiden ponien hoitamiselle, ja täytyy kyllä sanoa, että otin kaiken irti jokaisesta hetkestä! Olen hoitanut pikkuisia yli kahdeksan kuukautta. Tämä aika on ollut niin hirveän antoisaa, että en luopuisi yhdestäkään ihanasta kokemuksesta, jonka olen saanut kokea näiden rakkaiden ponien kanssa.



Ei, en ole kokonaan lopettamassa näiden ponien hoitamista. En vaan voisi. Koville ottaa sekin, että joudun vähentämään näiden luona käymistä, mutta elämä on valintoja. En enää lähde joka päivä suoraan koulusta pikkuisten luokse, mutta sen sijaan on eräs toinen hevonen, joka odottaa tuloani toisaalla.








Mutta niinhän se menee, että kun toinen ovi sulkeutuu, toinen avautuu. Kannattaa varoa, mitä toivoo, sillä unelmat voivat toteutua. Niiden kuuluu toteutua.





Niin, lauantaina on tiedossa aivan erityinen päivä, josta olen haaveillut koko elämäni ajan, ja jota olen odottanut jo pitkään. Vaikka vasta äskettäin todella tajusin, kuinka odottamatta kaikki käy, silloin kun on se oikea aika.

6 kommenttia:

  1. Oi mitä söpöliiniponeja ♥♥

    VastaaPoista
  2. Oi, nyt muakin jännittää! :D Mutta ihania kuvia ja tekstiä!

    VastaaPoista
  3. Odotan innolla lisätietoa tuosta hevosesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulossa on, mutta täytyy nyt katsoa, ehdinkö kirjoittaa blogiin tämän viikonlopun aikana.

      Poista