tiistai 31. toukokuuta 2016

Kun kevät kääntyy kesään


Primuksen kevätkausi on nyt melkein ohi ja kohta alkaa kesäloma. Tuntuu niin kummalliselta, sillä juurihan oli vasta joulu! Näiden viiden kuukauden aikana on kuitenkin koettu kaikenlaista ja olen oppinut hirveästi uutta. Käyn vielä kerran tiivistetysti läpi kaikki merkittävät tapahtumat, jotta voin sen jälkeen siirtyä nauttimaan kesästä!


2.1. oli kevätkauden ensimmäinen tunti. Ratsastin Ligerolla, joka oli siis valmennushevoseni vielä alkuvuodesta.



17.1. olivat kevätkauden ensimmäiset kisat, joissa ratsastin ryhmäratsastusohjelman Ligerolla. Itse en ollut ollenkaan tyytyväinen rataan (Ligero mm. pysähtyi kesken radan kakkaamaan, eikä sillä ollut aikomustakaan keskeyttää vessataukoa), mutta sijoitus oli yllättäen 2/8 ja prosentit 68,30 (ryhmäratsastuksessa hyvien prosenttien saaminen on kuitenkin monien tuomareiden kohdalla helpompaa kuin tavallisessa kouluohjelmassa).

29.1. oli taas Primuksella rataharjoitukset Ligeron kanssa. Tällä kertaa tulos oli Harrasteluokan kouluohjelmassa 62,11 % ja sijoitus 1/7. Vaikka alkuun olin opetellut väärän radan ja jouduin verryttelyalueella käymään uuden hädissäni läpi ja Ligerolle tuli taas vessatauko radalla, kokonaisuutena suoritus oli onnistunut. Tuomarina oli uusi valmentaja, jonka näin kisoissa ensimmäistä kertaa, joten minulle oli ihan mieluisaa, ettei radasta tullut mitään sirkusesitystä.




5.2. ratsastin Ligerolla Aikuisohjelman. Tällä kertaa Ligero hyytyi radalla ja sijoitus oli 11/16. Prosentit olivat 62,619, mutta kyseessä olikin eri tuomari kuin edellisellä kerralla.

6.2. uusi valmentaja piti meille ensimmäisen tunnin. Ligero jatkui edelleen valmennushevosenani.

27.2. olin ensimmäisissä ulkopuolisissa kilpailuissani Ainossa. Kokemus oli hieno, vaikka jäimmekin reilulla 50:llä prosentilla viimeisiksi, kun Ligero pelkäsi radalla tuomaripäätyä.




28.2. eli heti seuraavana päivänä Ainon kisojen jälkeen Primuksella oli rataharjoitukset, joissa pärjäsinkin aika paljon paremmin, sillä voitin luokkani! Radassa oli vähän epätasaisuutta ja huolimattomuuksia, mutta siitä huolimatta saimme 64,72 % ja sillä olimme sijalla 1/5.

29.2. aloitin hoitamaan pikkuisten tallilla. Muistan vielä elävästi, kuinka paljon tallille meneminen jännitti. Jännitys oli kuitenkin turhaa ja samana päivänä sain jo heti ensimmäistä kertaa harjoitella ajamista ponien omistajan opastuksella. Tuolloin ajoin Apsulla, josta onkin tullut ehdoton lempiponini.



5.3. valmennushevoseni vaihtui Ligerosta Nemoon. Pari ensimmäistä tuntia eivät olleet mitään nautintoa ja tuli lähdettyä parikin kertaa tallilta kotiin itkien. Kouluratsastus ei hetkeen inspiroinut, mutta sitten sainkin vähän vastapainoa, kun sunnuntaitunneilla hyppäsimme ja pikkuisten tallilla pääsin ajamaan poneilla. Pikkuisten avulla oikeastaan jaksoinkin tsempata itseäni niin, että tein aina koulutunnilla parhaani. Pikku hiljaa alkoi sitten sujua paremmin myös Nemon kanssa, kun opin rentoutumaan ja luottamaan siihen.


13.3. olin ensimmäistä kertaa esterataharjoituksissa, sillä C-merkin saamiseksi vaaditaan kouluradan lisäksi myös esterata. Olin myös niin kyllästynyt epäonnistumaan koulutunneilla, että halusin kokeilla, olisinko sittenkin esteratsastuksen "tulevaisuuden lupaus". No, rata ei ollut mitenkään erinomainen, sillä Nemo alkoi yskiä kesken kaiken ja olin itse niin huolissani radan muistamisesta, että tein aivan liian tiukat tiet (kyseessähän oli tyyliarvostelu). Sijoituksesta ei kannata puhua sen enempää...


*Kuva on tunnilta, ei kisoista.

19.3. näin ensimmäistä kertaa toivonpilkahduksen, kun saimme Nemon kanssa paljon paremman tunnin kuin yleensä. Siitä se sitten pikku hiljaa lähti, vaikka edelleen oli aika vaikeaa.


20.3. otimme hieman taas takapakkia, kun kävimme Nemon kanssa epäonnistumassa Primuksen koulurataharjoituksissa. Kisaradan puolella Nemo hermostui nähdessään katsomossa jotain epäilyttävää ja siitä saakka se olikin sitten pelkkää alamäkeä... Sijoitus oli 5/6 ja prosentit 61,6 (kyseessä oli ryhmäratsastusohjelma). Harjoittelu Nemon kanssa jatkui vielä näiden kisojen jälkeen.


Onneksi sain taas voimaa näistä poneista!


12.4. minun oli tarkoitus lähteä Peikille ulkopuolisiin Nemon kanssa, mutta Nemo alkoi juuri ennen kisoja yskiä niin pahasti, että se joutui jäämään pois. Olin juuri edellisellä tunnilla saanut Nemoon paremman tuntuman, mutta valitettavasti jouduin vaihtamaan sen Ligeroon. Tällä kertaa minulla ja Ligerolla meni paremmin, vaikka Ligero hieman hyytyikin radalla ja onnistuin pilaamaan yhden laukannoston. Ligero ei kuitenkaan jännittänyt tuomaripäätyä ja vaikka kyseessä oli ensimmäinen Helppo B -rata, Aikusimerkin kouluohjelma, saimme kuitenkin 58,22 % ja sijan 22/29.



17.4. Nemo oli taas kunnossa ja saimme alle paremman tunnin kuin koskaan ennen. Siitä se sitten lähti!


21.4. ratsastin Börjellä ensimmäisen kerran ja rakastuin siihen heti!


Loppukevät on ollut aivan uskomatonta aikaa. Ratsastus alkoi Nemon kanssa sujua hyvin. Kuukaudessa kehityimme älyttömän nopeasti!



Myös pikkuisten kanssa tuli koettua aivan uudenlaisia elämyksiä. Minusta on tullut vieläkin varmempi hevosten käsittelyssä. Tällä en tarkoita, että olisin aiemmin ollut jotenkin "arka", mutta päivittäinen hevosten kanssa puuhaaminen on vaan ihan eri juttu kuin vain kaksi kertaa viikossa. Pikkuisten tallilla olen myös päässyt tekemään sellaisia asioita, joista ratsastuskoulun hoitajat vain haaveilevat.








20.5. oli kevätkauden viimeiset kisat, joissa menin ryhmäratsastusohjelman Nemolla. Tällä kertaa sujui paremmin kuin edellisellä kerralla Nemon kanssa, vaikka olisimme voineet pystyä vielä parempaan. Sijoitus oli kuitenkin 3/16 ja prosentit 68,33. Kevätkauden saldona oli siis peräti neljä ruusuketta!



Kaksi tavallista tuntia enää ja sitten minulla alkaakin ensi viikolla kouluvalmennusleiri Primuksella! Valmentautumisen lisäksi tulee varmasti käytyä ahkerasti pikkuisten luona. On niin parasta, kun saan nauttia kesästä rakkaiden ponien kanssa!


Millainen kevätkausi muilla on ollut? Joko odotatte kesää innolla?

2 kommenttia:

  1. Ihan nousee hymy huulille, kun lukee sun onnistumisia! :) Itselläkin on mennyt kevätkausi ihan hyvin, enimmäkseen olen mennyt Willyllä (ratsastan siis itsekin Primuksella) ja ollaan koettu sen kanssa monia onnistumisia vastoinkäymisistä huolimatta! Oon kyllä kehittynyt huimasti koko kauden aikana. :D Mulla onkin jäljellä vain yksi rästitunti sunnuntaina, sitten pitääkin odottaa toiseen kesälomaviikkoon, että pääsee ratsastusleirille. Ja ihan kun en odottaisi innolla kesää. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, jos sinulle tuli hyvä mieli tästä postauksesta. Juuri sitähän sen kuuluukin olla, iloa pienistä vastoinkäymisistä huolimatta! Viime vuonna menin Willyllä aika paljonkin ja nyt kevätkaudella tuli mentyä sillä yksi ilman satulaa -tunti. On se vaan niin ihana pikkuponi! Oikein ihanaa leiriä ja rentouttavaa kesää!

      Poista